ROADMAP – askeleet kielitietoisen koulun kehittämiseen

Tulokset ROADMAP itsearviointityökalusta
Malli työkalun koostamasta raportista

1. Hankkeen tausta

Koulumme tavoitteena on auttaa jokaista oppilasta menestymään opinnoissaan. Se edellyttää sitä, että kehitämme keinoja tukea jokaista oppilasta koulun opetuskielen oppimisessa. Pyrimme tukemaan erityisesti heikommassa asemassa olevia oppilaita, keillä on suurin tarve koulun antamaan tukeen. Tavoitteen saavuttamiseksi kehitämme yhdessä kielikasvatussuunnitelman, johon osallistuu koko kouluyhteisö – myös oppilaat ja heidän huoltajansa. Siksi on tärkeää, että jokainen koulussa työskentelevä on tietoinen koulun nykykäytänteistä ja osallistuu keskustelutilaisuuksiin, joissa pohdimme toimintamme jatkokehittämistä ja määritämme kehittämiselle toimenpiteet, joihin jokainen voi sitoutua.

Verkkokyselyyn vastasivat koulun rehtori(t), opettajat, koulun muu henkilökunta, oppilaat ja heidän huoltajansa. Tämä raportti on vain yksi vaihe kielikasvatussuunnitelman kehittämisessä. Euroopan nykykielten keskus (ECML) suosittelee, että analysoimme ja pohdimme raportin tuloksia yhdessä koko kouluyhteisön kanssa tunnistaaksemme koulumme vahvuudet ja kehittämiskohteet. Kyselyn vastausten pohjalta raportissa korostuvat kaksi arviointiteemaa, jotka vaativat erityistä huomiota koulussamme.

Huom. Termejä ‘arviointiteema’ ja ‘arvioinnin kohde’ käytetään tässä raportissa useaan otteeseen. Löydät niiden kuvaukset liitteistä 1 ja 2.

2. Päätulokset

24 henkilöä osallistui koulumme itsearviointikyselyyn. 3 opettaja, 18 oppilasta, 3 huoltaja, arvioivat koulumme toimintaa kullekin vastaajaryhmälle kohdennettujen yhdeksään eri teema-alueeseen liittyvien väittämien perusteella. Alla oleva seittikaavio esittää koulumme vahvuudet ja kehittämiskohteet. Kaavio perustuu kaikkien vastaajaryhmien vastausten pohjalta laadittuun yhteenvetoon.

Seittikaavio on yhteenveto kaikkien vastaajaryhmien tuloksista, eli käytännössä se antaa myös arvion koulumme toiminnasta 9 eri näkökulmasta. Kaaviosta on helppo tarkistaa koulumme vahvuudet ja kehittämiskohteet.
 

3. Koulumme vahvuudet

Tulokset osoittavat koulumme vahvuuksiksi teemat Koulun monikielisyyden hyödyntäminen ja Ammatillinen kehittyminen Niihin liittyviä malleja ja käytäntöjä hyödynnetään koulun arjessa, ja ne vaativat vain vähäistä lisätyöstämistä, jotta niistä saataisiin erinomaisen tasoisia.

4. Koulumme kehittämiskohteet

Tulokset osoittavat, että koulussamme pitäisi kiinnittää huomiota erityisesti näihin kahteen teemaan: Kielenoppimisen edistäminen koulun ulkopuolella ja Monikielisyyden arvostaminen.

5. Teemat, joihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota

6. Yhteenveto

Itsearviointikyselystä on saatavilla muutakin aineistoa ja taulukoita. Raportti kuvaa joitakin koulumme vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä osoittaa, minkä teemojen osalta meillä ei vielä ole yhteistä näkemystä. Koulun kielikasvatussuunnitelma voidaan laatia tämän raportin pohjalta.

Liite 1: Luettelo arviointiteemoista ja arvioinnin kohteista

Liite 2: Kuvaukset arviointiteemoista ja arvioinnin kohteista

Kielitietoisuus: kieli on opetuksessa oppimisen ytimessä, koulun koko henkilökunta toimii kielellisenä mallina ja oppilaille annetaan riittävän haastavia tehtäviä.

Kielitiedon ja kielitaidon kehittäminen: opettajat kiinnittävät huomiota kielen erityispiirteisiin opetuksessaan, kasvattavat oppilaiden tietoisuutta puhutun ja kirjoitetun kielen eroista sekä edistävät oppilaiden lukemisen/kirjoittamisen ja kuuntelun/puhumisen taitoja.

Metakielellinen tietoisuus: jokaisen oppiaineen opetuksessa huomioidaan oppiaineiden/tiedonalojen kieli ja kehitetään oppilaiden monilukutaitoa. Jokaisen oppiaineen oppitunneilla tutustutaan ja opitaan kieleen liittyviä käsitteitä.

Kielen merkitys oppimisessa: aineenopetuksessa tunnustetaan kielen merkitys ja edistetään oppilaiden kielellisten taitojen kehittymistä. Oppilaiden monikielisyyttä hyödynnetään opetuksessa ja oppimisessa ja oppimista edistetään hyödyntämällä aiemmin opittuja tietoja ja kokemuksia.

Monikielisyyden arvostaminen: oppilaiden kaikkea kielitaitoa arvostetaan ja heidän monilukutaidon kehittymistä seurataan. Asenteet ilmenevät kielitietoisten käytäntöjen hyödyntämisenä opetuksessa sekä tapoina pitää monikielisyyttä esillä koulussa.

Kielenoppimisen edistäminen koulun ulkopuolella: koulu tukee oppilaiden mahdollisuuksia oppia kieltä ja kehittää kielellisiä taitoja kotona ja koulun ulkopuolella

Koulun monikielisyyden hyödyntäminen: tietoisuus oppilaiden, henkilökunnan ja perheiden kielistä sekä tietoisuus siitä, miten ja milloin niitä voidaan hyödyntää helpottamaan oppilaan integraatiota kouluyhteisöön.

Vasta maahan tulleiden oppilaiden ja perheiden huomiointi: vasta maahan tulleita oppilaita ja perheitä tuetaan hyödyntämällä yhteydenpidossa kouluyhteisön monikielisyyttä sekä tulkkaus-ja käännöspalveluita. Perheitä voidaan tukea esimerkiksi laatimalla keskeiset asiakirjat ja tiedotteet eri kielillä

Ammatillinen kehittyminen: rakenteet tukevat opettajien ammatillisen kehittymisen suunnittelua ja arviointia, opettajien tietoisuuden ja yhteistyön kehittämistä sekä oppivan yhteisön luomista ja tukemista. Tällaista toimintaa ovat esimerkiksi toimintatutkimus ja yhteisöllinen oppiminen.